Iran vaatii jälleen paikkaa neuvottelupöydässä kiistellystä ydinohjelmastaan—edellyttäen, että Yhdysvallat antaa takeita tulevia sotilaallisia hyökkäyksiä vastaan. Tämä vaatimus tulee sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel tekivät iskuja kesäkuussa, jotka vahingoittivat Iranin ydininfrastruktuuria mutta eivät saavuttaneet tavoitettaan täydellisestä tuhoamisesta. Panokset ovat korkeat; maailma seuraa tarkasti, sillä vaikutukset voivat ulottua kauas alueellisten rajojen ulkopuolelle.
Herkkä perusta: Vuoden 2015 ydinsopimus
Vuosi 2015 oli kiivas, kun Iran teki merkittävän sopimuksen nimeltään virallisesti “Yhteinen kattava toimintasuunnitelma” (JCPOA) suurvaltojen kanssa. Tämä sopimus loi perustan sille, että Iran voisi rikastaa uraania turvallisilla tasoilla siviilikäyttöön, asetti tiukat rajoitukset sen varastointikapasiteetille ja antoi Kansainväliselle atomienergiajärjestölle valvontavastuun varmistaakseen määräysten noudattamisen. Vastineeksi Iran vapautettiin talouttaan pitkään haitanneista ankarista pakotteista.
Trumpin hallinnon maanmuutos
Donald Trump aloitti vuonna 2018 ja teki kiistanalaisen päätöksen vetää Yhdysvallat sopimuksesta, kritisoiden sitä riittämättömäksi ja virheelliseksi. Tämä ero merkitsi jännitteiden lisääntymisen alkua, sillä se jätti JCPOA:n horjuvaan tilaan kumoten vuosien diplomaattiset ponnistelut. Ero valaisi myös ratkaisemattomia kysymyksiä—että sopimus ei ollut hillinnyt Iranin ohjusohjelmaa tai sen liittoutumista militanttien ryhmittymien kanssa Lähi-idässä.
Iranin ehdollinen yhteistyö
Iran on viimeisimpien kehityskulkujen myötä ilmaissut olevansa valmis osallistumaan jälleen ydindialogiin. Kuitenkin Teheranin yhteistyö tulee olla ehdoitta: se haluaa Yhdysvalloilta konkreettisia takeita välttääksesi tulevat sotilaalliset yhteenotot. Tämä pyyntö korostaa Iranin strategista tarvetta turvata kansallinen turvallisuutensa ulkomaisten sotilaallisten väliintulojen keskellä.
Kansainvälisen yhteisön katseet
Neuvottelujen ollessa vaa’an tasapainossa katseet kääntyvät Kansainväliseen atomienergiajärjestöön ja maailmaan johtajiin, jotka ovat keskeisiä rauhan ja vakauden välittämisessä. Mahdollinen keskustelujen elvyttäminen ei vaikuta ainoastaan alueelliseen dynamiikkaan, vaan sillä on myös laajakantoisia globaaleja vaikutuksia. [The Guardian]:in mukaan uusi sitoutuminen dialogiin voisi muokata kansainvälisiä suhteita mullistavalla tavalla.
Polku eteenpäin
Tulevaisuuden tie on täynnä sekä mahdollisuuksia että haasteita. Näiden mahdollisten neuvottelujen lopputulos voisi chartata uuden kurssin Iranille, kalibroida uudelleen USA:n ja Lähi-idän suhteet ja vaikuttaa maailmanlaajuisiin ydinsulkuponnisteluihin. Vain aika näyttää, täyttääkö Iranin vaatimukset ja pystyykö diplomatia ottamaan uudelleen jalansijaa kiristyneiden jännitteiden keskellä.
