Turkki on yllättäen, mutta strategisesti liittynyt Haagin ryhmän yhteiseen Palestiinaa koskevaan lausuntoon. On kuitenkin tärkeää huomata Turkin hienovarainen diplomaattinen tanssi, sillä se ilmoitti, ettei se ole sidottu mihinkään merioikeusyleissopimukseen (UNCLOS) viitattuun kohtaan lausunnossa.
Turkin laskelmoitu osallistuminen
- heinäkuuta Haagin ryhmä antoi yhteisen julkilausuman, jonka tavoitteena oli edistää toimenpiteitä Israelia vastaan sen toimien vuoksi miehitetyillä Palestiinalaisalueilla, kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen edistämiseksi. Turkki päätti osallistua tähän diplomaattiseen vuoropuheluun, mutta lisäsi varaumia. Kolumbian ulkoministeriölle 25. heinäkuuta lähetetyssä virallisessa kirjeessä Turkki selvensi, että vaikka se hyväksyi lausuman, sillä on varauksia erityisesti UNCLOS-viittauksista asiakirjassa.
Turkin ulkoministeri Hakan Fidan selvensi NTV:n kanssa käydyssä suorapuheisessa keskustelussa, että Turkin UNCLOS:in allekirjoittamattomuus liittyy ratkaisemattomiin alueellisiin kiistoihin Egeanmerellä. Tämä monimutkainen geopoliittinen kanta korostaa Turkin sitoutumista kansallisten etujensa säilyttämiseen samalla, kun se osallistuu laajempaan kansainväliseen diplomatiaan.
Oikeudelliset vivahteet ja varaukset
Turkin osallistuminen liittyy tarkkaan oikeudelliseen strategiaan. Tyytymätön UNCLOS:in vaikutuksiin Egeanmeren suhteen, Turkki on historiallisesti vastustanut osia sopimuksesta. Nämä sisältävät sääntöjä aluevesistä ja saarijärjestelyistä—asioista, jotka vaikuttavat suoraan Turkin merirajoihin. Haagin ryhmän 16. heinäkuuta antama julistus vaati tarpeellista neuvottelua kansainvälisten oikeusasiantuntijoiden kanssa, jolloin Turkki saattoi omaksua asiakirjan periaatteet, mutta puolustaa oikeudellista kantaansa asianmukaisesti sijoitetuilla varauksilla.
Laajemmat vaikutukset
Vuonna 1982 perustettu UNCLOS pyrkii olemaan yhtenäinen meriä koskeva sopimus maailmanlaajuisesti, mutta se ei ota riittävästi huomioon puolikapeita meriä kuten Egeanmerta, joissa ainutlaatuiset maantieteelliset ja historialliset olosuhteet vallitsevat. Suvereniteettinsa suojelijana Turkki pysyy valppaana kaikkia sen vakiintuneisiin meripolitiikkoihin kohdistuvia uhkia vastaan ja suhtautuu varauksellisesti UNCLOS-viittauksiin.
Middle East Monitor:n mukaan tämä suosimis-diplomatia, samalla päättäväisesti esitettynä varauksin, ilmentää Turkin jatkuvaa halua suojella etujaan kansainvälisten paineiden alla. Tämä tunne resonoi laajemmassa geopoliittisessa skenariossa, jossa kansakunnat tasapainottelevat jatkuvasti yhteistyön ja varovaisuuden välillä.
Alueen tapahtumien valossa Turkin monimutkainen kanta Haagin ryhmän Palestiinaa koskevassa lausunnossa paljastaa paitsi laskelmoitua liikkumavaraa kansainvälisellä poliittisella näyttämöllä, mutta myös järkähtämätöntä sitoutumista oman kansallisen edun suojelemiseen samalla, kun se osallistuu globaaliin keskusteluun.
