Yllättävässä liikkeessään Lähi-idän vierailunsa aikana presidentti Donald Trump otti puheenvuoron Israelin parlamentissa Knessetissä ja vaati sovintoa Israelin ja Iranin välillä. Hänen ehdotuksensa kuitenkin torjuttiin nopeasti sekä Jerusalemin että Teheranin hallitusten toimesta.
Epäsuosittu ehdotus
Trumpin ehdotus tuli keskellä väliaikaista tulitaukoa Israelin ja Hamasin välillä. Tarjoten oliivipuunoksaa Iranille hän kehotti, että rauha voitaisiin saavuttaa, jos Teheran suostuisi lopettamaan militanttien proxies-rahoituksen ja tunnustamaan Israelin virallisesti. “Olisi mahtavaa, jos saisimme tehtyä rauhansopimuksen heidän kanssaan. Eikö olisi mukavaa?” Trump ilmaisi.
Teheranin kylmä vastaanotto
Tämä rauhanaloite kohtasi kylmän vastaanoton Teheranissa. Iran, joka oli edelleen varuillaan Yhdysvaltojen pommitettua sen ydinlaitoksia ja tapettua kenraali Soleimanin, ei osoittanut kiinnostusta Trumpin ehdotukseen. Ulkoministeri Abbas Aragchi totesi, että diplomatia ei voi edetä osapuolen kanssa, joka “isku Iranin kansaa vastaan.”
Historiallinen vihamielisyys
Yhdysvaltojen ja Iranin välit ovat olleet kireät vuosikymmeniä, ja niitä ovat ruokkineet muun muassa vuoden 1979 Yhdysvaltain suurlähetystön valtaus. Asiantuntijat, kuten Nader Hashemi, vihjaavat, että Trumpin aiempi ennustamattomuus vain vahvistaa Teheranin epäluottamusta. Teheran pysyy itsepäisenä, keskittyen sotilaalliseen vahvistamiseen diplomaattisen sovittelun sijaan.
Ajatollah Khamenein vaikutus
Iranin ja Yhdysvaltain sovittelun pysyvä este on Iranin ylin johtaja, ajatollah Ali Khamenei. Hänen hallitseva ryhmittymänsä pyrkii torjumaan Yhdysvaltojen politiikan ja kiistämään Israelin legitiimiyden. Abbas Milani Stanfordin yliopistosta väittää, että dramaattiset muutokset Iranin hallitsevassa eliitissä olisivat välttämättömiä, jotta Trumpin ehdotus voisi saada kannatusta.
Vakiintuneen aseman järkyttäminen
Hylkäämisestään huolimatta Trumpin tarjous on herättänyt keskustelua Iranissa. Milanin mukaan pelkkä ajatus osallistumisesta Trumpin tapahtumaan aiheutti kitkaa hallinnon moniulotteisessa ulkopolitiikassa. Tämä voisi tahattomasti raivata tietä lisääntyville sisäisille haasteille Khamenein auktoriteetille.
Odotettavissa kohoavia jännitteitä
Lyhyellä aikavälillä näkymät näyttävät myrskyisiltä. Analyytikot, kuten Sina Toossi, odottavat vihollisuuksien uudelleen eskaloitumista, Yhdysvaltojen ja Israelin jyrkentäessä vaatimuksiaan samalla kun Iran vahvistaa liittolaisuuttaan maiden kuten Venäjän ja Kiinan kanssa.
Kuten todetaan The Guardian:ssa, näiden dynamiikkojen monimutkaisuus vaatii taitavaa poliittista silmää, mutta sen puuttuessa edessä nähdään epävakautta ja jännitteitä. Johtaako Trumpin kunnianhimo valoisampaan tulevaisuuteen vai sytyttääkö se vanhoja liekkejä? Maailman katseet pysyvät kiinnittyneinä tähän herkkään geopoliittiseen shakkilautaan.
